Tulin, näin, tartutin – Frostbite 2016

Jälleen on taas yksi Frostbite takana ja tällä kertaa olikin oikein luminen ja kylmä Frostbite. Omaa desutunnelmaani hilasi ehkä hieman ikävästi alas järkyttävä flunssa, joka vain paheni koko conviikonlopun (en ole koskaan saanut itse coniruttoa, mutta nyt taisin olla sen lähde, anteeksi ;___;), mutta siitäkin huolimatta on pakko todeta, että oli ainakin omasta mielestäni ohjelmaltaan paras Desucon vähään aikaan. Tämä näkyi ehkä parhaiten siinä, että istuin lähestulkoon koko perjantain ja lauantain luennoilla ja silti huonoinkin kuuntelemani luento oli vähintään hieman keskinkertaisen yläpuolella. Sunnuntaille olikin sitten kasaantunut enemmän sarjakohtaista ohjelmaa sarjoista, joita en ole katsonut ja ehkäpä alkoi flunssan lisäksi voimia viedä myös luentoähky, joten silloin seurasin sitten lähinnä pääsalin ohjelmat.

umaru01

Minäkin olisin ehkä ajoittain hautautunut mieluiten vain peiton alle.

Yleisten järjestelyjen osalta ei juurikaan valitettavaa itseltäni löydy, joskin kuulin huhua, että takkeja hukkui narikassa, mistä syystä ilmeisesti sunnuntaina sitten noudatettiin yksi takki per yksi naulakko –sääntöä, mikä varmasti oli ihan hyvä päätös. Kovan pakkasen takia takkeja (ja jonoa) narikoissa riittikin aika paljon. Myyntisalin ja taidekujan puolelle en tässä conissa akuutin rahapulan vuoksi eksynyt ollenkaan, joten niistä en voi paljoa sanoa (mutta ilmeisesti Fainttos ainakin loottasi suunnillen puolet Poromagian pöydästä). Myös lauantain iltabileet sekä desulounge (josta kyllä viimeksi pidin kovasti) jäivät välistä, koska desuloungen kanssa päällekkäin oli kiinnostavaa ohjelmaa ja lauantai-iltana taas halusin vain conruttoineni upota sängyn pohjalle ja hukkua nenäliinoihin. Mutta Fainttos ehkä käsittelee näitäkin aiheita sitten tarkemmin.

Kuten odotettua, myöhästyimme avajaisista perjantaina, mutta ehdin kuitenkin hyvin kuuntelemaan luentoa aiheesta Shoujon 70-luku, joka oli mielenkiintoinen katsaus shoujomangan historiaan sekä tietysti erityisesti 70-luvun naismangakoihin ja shoujomangan yleistymiseen. Luennolla käytiin tekijöiden (ja lukemattomien sarjasuositusten) lisäksi läpi myös 70-luvun shoujon yleisiä visuaaleja, teemoja sekä muita yhdistäviä piirteitä. Luennon loppupuolella sivuttiin vähän myös näistä mangoista tehtyjä animesovituksiakin, joita tosin tietysti on äärettömän vähän, kuten shoujomangasovituksia noin ylipäätään. Jos shoujo (ja mahdolliset sarjavinkit) kiinnostavat, niin kannattaa ehdottomasti vilkaista tämä luento netistä, kunhan se sinne ilmestyy.

versailles01

Rose of Versailles lienee yksi 70-luvun tunnetuimmista shoujosarjoista.

Shoujoa seurasi Lyhyt katsaus BL-mangan nykyhetkeen, jonka ohjelmakuvaus antoi odottaa jotain muutakin kuin yaoi-käsille ja muille BL-kliseille naureskelua ja kaikkien onneksi ohjelma tosiaan käsitteli BL-mangan uusia trendejä! Voimme kaikki huokaista helpotuksesta, sillä yaoi-kädet, pakottaminen ja vinku-uket eivät ole enää kaikki, mitä BL:llä on tarjota (joskin toki niitäkin vielä löytyy). BL:ää tehdään edelleen enimmäkseen naisilta naisille eikä sen tarkoituskaan ole kuvata tai edustaa oikeita homomiehiä, mutta myös se kehittyy ajan myötä, vaikka läntinen maailma ja käännösmanga raahaakin rankasti jäljessä. Luennon pitäjä oli todella aiheeseen perehtynyt, luennolla oli hyvä rakenne ja uudemmanpuoleisia sarjavinkkejä löytyi myös tältä luennolta runsaasti. Suosittelen katsomaan, jos BL kiinnostaa, mutta vanha BL tuntuu jo, no, vanhanaikaiselta. (P.S. Löytyy sieltä uuden ja tuoreen BL-mangan vehreästä puusta kyllä kuulemma yhä niitä mätiäkin hedelmiä, joten olkaa varuillanne.)

Lauantai alkoi kahdella peräkkäisllä kunniavierasohjelmalla: ensin pääsalissa haastateltiin ääninäyttelijä Atsushi Abea ja sitten ohjaaja Takahiro Oomoria. Aben haastattelussa oli harmittavan vähän kuulijoita, mutta herran esiintyminen oli mukavan rentoa ja haastattelukysyykset olivat mielestäni hyviä. Saimme kuulla paljon kaikenlaista ääninäyttelijän työstä yleisesti, mutta myös muutamista Aben omista rooleista spesifimmin. Sitä en tiedä, että kannattiko joka ikisestä mainitusta sarjasta pyytää sitä ääninäytettä, mutta ainakaan arvokasta haastatteluaikaa ei käytetty esimerkiksi puhumalla siitä, mitkä ovat parhaat pizzatäytteet. Myös Takahiro Oomorin haastattelu oli erittäin mielenkiintoinen ja kysymykset hyviä. Oomorin haastattelussakin oli mielestäni juuri sopivassa suhteessa niin yleisempiä kysymyksiä alasta kuin sitten myös nimenomaan Oomorin tuotannosta ja urasta. Oomorin haastattelua olikin kuuntelemassakin huomattavasti enemmän porukkaa kuin Aben haastattelua, mikä oli ihan mukavaa. Liekö aamukymmenen haastattelun yleisökatoon sitten syynä nimenomaan huonosti heräävät conkävijät.

starmyu03

Suunnilleen näin minuakin yritettiin sunnuntaiaamuna herättää.

Haastattelujen jälkeen löysin kuitenkin reittini Kuuseen luennolle Reittiä etsimässä – Otome-pelien salat (jolle sanoinkin voivani tehdä jatko-osan Reittä pitkin – Otome-peleissä eteneminen). Luennolla esiteltiin aluksi lyhyesti otomepelien historiaa sekä sen jälkeen muutamia englanniksi julkaistuja otomepelejä tarkemmin. Hahmotyyppien esittelystä eteenpäin luento kuitenkin jäi ehkä hieman pintapuoliseksi luetteloimiseksi ja jokin punainen lanka vähän katosi. Luennoitsijoiden reipas esiintyminen pelasti kuitenkin luonnon loppupuolenkin (ehkä lukuun ottamatta hieman puun takaa tullutta Kumman kaa? –osiota). Tässä kohtaa myös missasin törkeästi blogi- ja huonetoverini ToriSohvan luennon 3D:stä. (Sain kuitenkin korvaukseksi varmaan tartutettua hänelle jo sunnuntaiaamuksi coniruton.)

Otomen jälkeen samassa salissa jatkettiin luennolla Amen – Kirkko animessa ja mangassa, jonka oletin kyllä varmaan vetävän väkeä, mutta että niin paljon. Jouduin itse seisomaan suurimman osan luennosta salin takaosassa, vaikka ennen luennon alkua paikalle saavuinkin. Ilmeisesti moni muukin on huomannut, että kirkko ja kirkonmiehet (tai –naiset) ovat usein mukana animessa – mutta millainen kirkko. Ilmeisesti yksi luennoitsijoista ei ollut päässyt paikalle, mikä oli hiukan kurjaa, mutta kyllä kaksi muutakin ilmeisen hyvin osasivat lopulta paikata, sillä mitään kovin näkyviä aukkoja ei luennossa ollut. Luennon alkupuoli käsitteli animesta löytyviä stereotypioita kirkosta ja papeista sekä kristinuskon vaiheita ja asemaa Japanissa, mikä selittikin sitten melko suureltakin osin sitä, miksi kristinusko ja kirkko kuvataan animessa ja mangassa sellaisena kuin kuvataan. Loppua kohti luento muuttui ehkä vähän sekametelisopaksi ja yleisöpuheenvuoroja jaeltiin ehkä hieman liikaa, mutta jos kiinnostaa tietää, miksi animessa ja mangassa kuvattu kristillinen kirkko on usein nimenomaan katolinen kirkko ja onko kirkko mukana animumenossa vain eksoottisuuden hakemiseksi, kannattaa ainakin luennon alkupuoli katsastaa.

haganaiNEXT03

Kaiken kaikkiaanhan anime kuitenkin kuvaa kirkkoa melko todenmukaisesti eikumitä

Kirkkojuttujen jälkeen Kuusessa jatkui vielä Homo hain, laskelmointia sain – Fujoshikalastelun kiemurainen maailma, joka oli Airinin taattua laatua: sopivassa suhteessa akateemisempaa analyysia ja pohdiskelua sekä huumoria. Luento käsitteli fujoshien ns. baittauksen monimutkaista maailmaa: liian selkeä kalastelu karkottaa alkuperäisen kohderyhmän lisäksi myös fujoshit, mutta toisaalta eivät ne fujoshitkaan kiinnostu ihan jokaisesta sarjasta, josta vain vähintään kaksi miestä sattuu löytymään. Luento ilmeisesti ammensi jonkin verran aiheesta julkaistusta artikkelisarjasta (jonka nimeä en nyt enää muista, mutta sen voi varmasti bongata lähiaikoina joko luennon slideista tai sitten luentotaltioinnista) ja sieltä tarttui mukaan paljon uusia, mielenkiintoisia näkökantoja ja ehkä vähän tietoakin, mutta oli samalla kuitenkin viihdyttävä.

Ihan viihdyttävä setti oli vakavahkosta aiheestaan huolimatta myös Seksuaalisuus shoujo-mangassa, mutta se jäi kuitenkin ehkä hieman pintapuoliseksi raapaisuksi ja esittelyksi siitä, miten seksuaalisuutta on muutamissa eri mangasarjoissa kuvattu. Itse jäin kaipaamaanhieman enemmän pohdintaa siitä, että miksi seksuaalisuutta shoujossa kuvataan niin kuin kuvataan ja millainen on ollut sen kehitys ja suunta nykyään. Myös vähemmillä varoituksillakin olisi luennosta ehkä voinut selvitä, sillä mielestäni edes luennon lopussa ei ollut mitenkään kovin raakaa settiä (mutta katsokaa luentotallenne silti omalla vastuullanne).

maidsama01

Luennolla käsiteltiin myös se kuuluisa kabedon.

Sohjosetin jälkeen pääsikin vihdoin sitten syömään ja tutimaan ja sunnuntai valkeni yhtä kylmänä kuin lauantaikin. Tarkoituksenani oli mennä katsomaan luento EduManga, joka vaikutti kuvauksen perusteella kiinnostavalta, mutta voiton vei sitten kuitenkin se, että sain hotellilta autokyydin itselleni ja tavaroilleni vasta tuntia myöhemmin. Niinpä päädyin katsomaan Unreality-kuoron Animusicality-konserttia ja olin erittäin positiivisesti yllättynyt. En ole pahemmin kuoromusiikkia ikinä kuunnellut enkä tuntenut juuri ainuttakaan esitetyistä musiikkikappaleista, mutta siitä huolimatta (tai ehkä juuri sen takia, kuka tietää) konsertti löi minut kyllä ihan ällikällä. Olisin voinut kuunnella varmasti vielä toisenkin tunnin! Suosittelen kyllä lämpimästi kuuntelemaan menemistä, jos Unreality jossain tulevassa conissa vielä esiintyy.

AMV-kisakin tuli sunnuntaina katsottua sitten vielä läpi enkä vieläkään ymmärrä paljon AMV:n päälle, mutta mielestäni kisassa oli tällä kertaa mukavasti edustettuna paljon eri sarjoja ja tyylilajeja (vaikka erityisesti alku vaikutti melko tasaisen angstiselta). Koska AMV-kisa loppui ajoissa, niin ehdin conin lopuksi vielä myös kuuntelemaan luennon Kun äiti Pokémon-kortin osti – suomalainen aniemfanius 2000-luvulla, joka oli ihan mukava nostalgiapläjäys harrastuksen alkuvaiheisiin. Osa oli ihan tuttua asiaa, mutta osa taas ei eli aina voi oppia jotakin uutta. Kuten esimerkiksi sen, että lähes jokaista Frostbiten kävijää yhdistää se, että olemme aikanaan katsoneet televisiosta Pokémonia. Muuten luento käsitteli ihan mielenkiintoisia asioita, kuten esimerkiksi animeseuroja ja niiden merkityksen ja aseman muuttumista vuosien saatossa sekä contapahtumien kehitystä ja sitä, miten media on pysynyt tässä kaikessa mukana.

pokemon01

Jos et ole nähnyt tätä televisiosta, olet joko tosi nuori tai tosi vanha tai sinulla ei ollut televisiota.

Päättäjäiset jätettiin väliin, jotta saatiin kotimatkalle pieni varaslähtö ja allekirjoittanut kohti teekuppia, lämmintä vilttiä ja flunssalääkkeitä. Fiilis ei tosiaan itselläni ollut ehkä kauhean korkealla conista lähdettäessä, mutta päällimmäisenä mielessä kuitenkin olivat kaikki ne hyvät luennot, joita olin kuuntelemassa. Muistaakseni valittelin kesän Desuconin jälkeen vähän sitä, että suurin osa luennoista, joilla kävin, ei ollut kovin hyviä, mutta tällä kertaa homma oli aivan toisinpäin. Onhan se jo tietysti aikamoinen saavutus, jos voi sanoa, että jopa BL-luento oli hyvä!

Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! Nyt on flunssaa potiessa hyvää aikaa taas lukea mangaa ja katsoa animea! Coneista saa aina mukaansa vähän uutta intoa harrastukseen ja toivotaan, että tämä jatkuisi niin pitkään, että saisin edes muutaman sarjan katsottua ihan loppuun saakka. :D

maidsama03

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: