Bakemonogatari: Tarina omituisista otuksista

Vihdoin taas animeaiheinen postaus tässäkin blogissa! Maratoonasimme aprillipäivän kunniaksi Monogatari-sarjan ensimmäisen osan eli Bakemonogatarin ja nyt puramme viimein tuntojamme tästä noin 7-tuntisesta katseluelämyksestä. Emme kumpikaan tienneet Monogatari-sarjasta tai Bakemonogatarista juuri mitään etukäteen, joten se oli täysin yllätys molemmille.

Fainttos: Oli ollut tarkoitus katsoa tämä sarja jo ajat sitten, mutta kiirettä pukkaa nykyistenkin sarjojen kanssa sen verran, että vanhojen sarjojen katsomista en ole edes harkinnut. Tällaisena maratonina kavereiden kanssa katsottuna sentään onnistuu erilaistenkin sarjojen katsominen. Pakko myöntää, että maratoni oli aikamoinen sarjan dialogipainotteisen luonteen vuoksi. Hyvä siis, että olemme saaneet sulatella jokusen päivän nyt mietteitämme ennen tämän postauksen kirjoittamista. Kysytäänkö nyt heti kättelyyn, että mitäs pidit sarjasta?

Schaduw: Sarjaan oli aluksi melko vaikea päästä kiinni ja dialogin järisyttävä määrä sekä kerrontatapa aluksi yllättivät ja vieraannuttivat sarjasta, mutta loppujen lopuksi täytyy sanoa, että sarjan edetessä siihen kaikkeen tottui ja juoneenkin pääsi paremmin kiinni. Kaiken kaikkiaan päädyin pitämään sarjasta, vaikka se onkin melko erilainen kuin animet, joista yleensä pidän. MAL-asteikolla kokonainen yhdeksikkö! Mutta mikä on oma yleisarviosi Bakemonogatarista?

bakemomonogatari_01

Tämä kohta saattoi aiheuttaa hieman naurunpyrskähdyksiä.

Fainttos: Yleisesti sanottuna pidin sarjasta. Minulla oli sarjan kanssa aluksi jo sinun mainitsemasi ongelmat: koin sarjan hankalasti lähestyttäväksi ja siihen kesti jonkin aikaa tottua. Kerronta oli sekavaa, tarina eteni nopeasti ja hahmot pälpättivät pälpättämistään. Katsoin muun muassa pariksi sekunniksi muualle, ja sinä aikana oli selvinnyt sarjan tunnustytön paino-ongelma, ja en sitä sitten huomannut. Annoin kuitenkin sarjalle kasin MAL:ssa. Mietin myös ysiä, mutta sekavuus ja jotkin epäloogisuudet saivat minut antamaan sille kasin. Sarjassa oli myös erittäin kaunis animaatio ja visuaalinen tyyli, mitä mieltä olit siitä?

Schaduw: Kyllä, minäkin pidin sarjan visuaalisesta tyylistä. Taustat olivat ajoittain melko pelkistettyjä ja loivat kivan kontrastin, joka muistutti minua välillä etäisesti Meganebu. Piirrosjälki oli hyvää ja mielenkiintoista oli myös esimerkiksi oikeiden valokuvien käyttö paikoittain. Muutaman jakson jälkeen tulikin jo vitsailtua, että onkohan kyse tyylikeinosta vai budjetin loppumisesta. Mutta ulkonäölliset seikat sikseen, miten kuvailisit lyhyesti sarjan juonen?

bakemono1

Yhtenä sarjan visuaalisena tyylikeinona on väreillä leikkiminen.

Fainttos: Jaa-a, sarjan juonesta oli tosiaan haasteellista saada otetta aluksi. Parin ensimmäisen tapauksen aikana mietin, mistäköhän sarja oikeasti kertoo. Mutta juoni oli kuitenkin lyhykäisyydessään ymmärtääkseni se, että päähenkilöpoika kohtaa erilaisia henkilöitä (jotka aivan sattumalta tietenkin ovat kaikki tyttöjä), joilla on ongelmia henkimaailman olentojen kanssa, ja hän auttaa heitä pääsemään ongelmista eroon. Ongelmia voi olla käärmejumala, joka puristaa ihoasi hitaasti kasaan tai jo mainittu viiden kilon paino. Sarja jakaantuu siis viiteen eri tapaukseen, joissa jokaisessa käsitellään eri tyttöä. Oletko kutakuinkin samaa mieltä juonen suhteen?

Schaduw: Enköhän ole. Itsekin olin kyllä pari ensimmäistä jaksoa melko hukassa siitä, mikä se sarjan punainen lanka oikein on ja helpotus oli suuri, kun se viimein löytyi sieltä. Jotenkin sitä vain kaipaa sitä jonkinlaista premissiä, koska se helpottaa sarjan seuraamista huomattavasti. Vaikka tässäkin sarjassa pääpaino olikin varsinaista juonta enemmän hahmojen välisellä dialogilla. Ja hahmoista puheen ollen, mitä pidit sarjan hahmoista? Ja tietysti, kuka oli se paras tyttö? :D

Fainttos: Paras tyttö oli omasta mielestäni kolmannen tapauksen apinakäsityttö Kanbaru. Hänen tarinansa oli mielenkiintoinen ja pidin hänen hahmodesignista muutenkin. Pidin myös viimeisen tapauksen kissatytöstä, Hanekawasta. Muut tytöt eivät minun mieleeni olleet. Varsinkin suuri pettymys oli sarjan nimikkotyttö Senjougahara. Hän oli yllättävän ärsyttävä ja kovin itsekeskeinen. Ehkä hän ärsytti minua niin paljon tsunderemaisuutensa vuoksi. Päähenkilöpoika Araragi oli mielestäni kiva hahmo, jota käsiteltiin myös ihan hyvin. Lisäksi oli kivaa, että päähenkilöpoika sai kerrankin tyttöystävän sarjassa. Hänen taustoistaan haluaisin tietää kuitenkin enemmän. Samoin haluaisin tietää enemmän Araragin henkiolennoista tietävän ystävän Oshinon ja tämän luona asustavan vampyyritytön Shinobun taustoista, mutta ehkä niistä kuullaan jatkokausilla enemmän. Entäs sinun lempityttösi ja hahmomietteesi?

bakemono4

Sarjan tytöillä on mitä omituisempia ongelmia.

Schaduw: Pidin useimmista sarjan hahmoista, joskin minun mielestäni Araragi oli ehkä hieman geneerinen päähenkilöpoika. Kuitenkin silti ihan sieltä siedettävimmästä päästä, joten ei sinänsä mitään valitettavaa. Itse tykästyin ensimmäisenä esiteltyyn tyttöön eli Senjougaharaan, mutta täytyy sanoa, että hän oli minullekin lopulta vähän pettymys. Parin ensimmäisen juonikaaren aikana saavutettu hahmonkehitys hänen osaltaan tuntui jotenkin sarjan loppupuolella unohtuvan kokonaan ja hän palasi takaisin sarjan alun sulkeutuneeksi ja ehkä hieman ilkeäksikin tytöksi. Osa hahmoista sai varsin vähän ruutuaikaa, kuten esimerkiksi miltei vain parin jakson ihmeeksi jäänyt Nadeko Sengoku. Tosin sarjassa noita kausia vielä riittää, joten ehkäpä asia korjataan niissä. Itsekin jäin kyllä Fainttosin tapaan kaipaamaan lisää tietoa Oshinosta sekä Shinobusta. Mutta siinäpä onkin motivaatiota seuraavan kauden maratoonaamiseen.

Fainttos: Haluan vielä antaa erikoismaininnan sarjan openingeille. Mielestäni oli erittäin hienoa, että jokaiselle sarjan arcille oli tehty oma opening, joka kertoi tapauksen tytöstä. Jos animaatio oli hienoa itse sarjassa, niin openingeissa se oli vielä parempaa. Varsinkin Hanekawan opening jäi minun mieleeni. Siinä hahmon tunteet välittyivät täydellisesti.

Schaduw: Vaihtuvat openingit olivat tosiaan hauska yksityiskohta, vaikka paras OP oli kuitenkin tietysti lolityttö Mayoi Hachikuchin opening. Mutta siinä taisi olla kaikki Bakemonogatarista tällä erää. Suosittelen kyllä lämpimästi, etenkin kaikenlaisista yliluonnolliseen keskittyvistä sarjoista pitäville. Seuraavaksi vuorossa olisikin sitten sarjan toinen kausi eli Nisemonogatari, josta varmaan blogaamme myös, kunhan sellainen ihme tapahtuu, että saamme sen maratoonattua. Sitä ennen täytynee kuitenkin tutustua välillä myös kevätkauden uutuuksiin!

bakemono5

Lolitytön söpöön openingiin on hyvä lopettaa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: