Syksyn sohjot 2014

Syyskauden animet alkavat olla jo aika pitkällä, vaikka tarkoitukseni olikin kirjoittaa niistä jo heti muutaman jakson jälkeen. Mutta kirjoitanpa sitten nyt tässä kohtaa, kun useimmista sarjoista on ehtinyt ilmestyä noin 6-7 jaksoa… eli monien sarjojen osalta noin puolet koko sarjasta, mutta mitäpä tuosta. Olen katsonut tällä kaudella vaihteeksi tosi montaa animea ja olen jopa melkein kaikissa ajan tasalla! Olen itsekin hämmentynyt, mutta ehkä tällä kaudella on sitten ollut vain harvinaisen hyvää animea. Tai harvinaisen keskinkertaista. Tai harvinaisen ei-niin-huonoa. Tai harvinaisen shoujoa.

dontenniwarau_003

Naruton ninjat eivät juuri iskeneet, mutta tämä on ehkä vähän kyaaa~

Koska en jaksanut kirjoittaa kaikista 18 sarjasta samaan postaukseen, niin päätin keskittyä aluksi niihin, mistä erityisesti olen tykännyt, eli kauden shoujo-tarjontaan. Tällä kaudella on nimittäin mielestäni peräti kaksi oikein hyvää shoujoa ja ne ovat Meiji-aikaiseen Japaniin sijoittuva Donten ni Warau sekä kuvittelliseen Koukan kuningaskuntaan sijoittuva Akatsuki no Yona, jonka fantasityylinen maailma on asetelmaltaan myös jonnekin enemmän menneisyyteen päin sijoittuva. (Kuten huomatte, en ole mikään historian asiantuntija. :D) Minua selvästi hemmotellaan tällä kaudella, koska nämä molemmat sarjat iskevät tosi kovasti.

Donten ni Warau on historiallinen shoujo-action, jossa keskitytään varsin paljon nätteihin poikiin, joita löytyykin oikein sopivasti ja varmaan vähän jokaiseen makuun. Miekkataisteluita, historiallisia pukuja, ninjoja(!), huumoria, angstaavia bishejä… kaikki löytyy! Jos alkuperäisteokseen eli mangaan on luottaminen, niin sydäntäriipiviä rakkaustarinakin sarjaan vielä saadaan sekä myös draamaa vaikka muille jakaa. En ollut Dontenia aikonut itse asiassa edes katsoa, mutta sitten muistin, että pidinpä aikoinaan sellaisestakin sarjasta kuin Brave 10. Se oli seineniä ja tämä shoujoa, mutta näen kyllä silti yhtäläisyyksiä näissä melko paljon.

dontenniwarau_001

Kumoun veljessarja

Akatsuki no Yona taas on tarina prinsessasta, joka joutuu vaihtamaan linnan muurien suojan ja helpon elämän piilotteluun ja taisteluun, kun hänen isänsä murhataan ja syylliseksi lavastetaan hänen henkivartijansa. Itselleni tulee sarjasta kovasti mieleen Saiunkoku Monogatari, vaikka asetelmat ovatkin ehkä hieman erilaiset. Myös Saiunkoku Monogatari on kuitenkin fantasiaelementeillä höystetty historiallinen romanssidraama. Sarjoja yhdistää toki myös se, että molemmissa päähenkilötytön ja tämän henkivartijan välillä on ehkä hieman jotain kipinää. Saiunkoku Monogatarin toista kautta en ole vielä saanut katsottua, mutta ensimmäisen kauden perusteella sanoisin, että Akatsuki no Yona on ehkä tyyliltään hieman synkempi ja keskittyy myös vähemmän varsinaiseen hovielämään ja politiikkaan, koska Akatsuki no Yonan prinsessa joutui käytännössä lähtemään maanpakoon henkivartijansa kanssa. Sarja tuntuu itse asiassa vasta nyt seitsemännen jakson kohdalla lähtevän kunnolla käyntiin, joten odottaisin, että pituutta tulee olemaan vähintään pari couria eli noin 24 jaksoa.

akatsukinoyona_001

Yona-prinsessa henkivartijansa ja salaisen rakkautensa kanssa… ennen ikäviä sattumuksia.

Kauden lyhärishoujo Orenchi no Furo Jijou taas on juuri niin hyvä (ja juuri niin lyhyt) kuin odotinkin. Toivoin sarjalta jonkinlaista pehmeää laskua ja varovaista vieroitusta pois viime kauden uimapojista ja sitä myös olen saanut. OreFuro on siis noin neljäminuuttinen sarja, joka kertoo pojasta, jonka kylpyammeessa asustaa merenneito… tai siis merenmies. Eikä tietenkään mikä tahansa merenmies vaan erittäin viehättävä, pitkätukkainen, blondi merenmies. Lajityypiltään kyseessä on komedia ja neljän minuutin jaksopituuden perusteella ei tietenkään kannata mitään hirveän eeppistä odottaa, mutta itse olen tykännyt tosi paljon. Aina viikkoni parhaat neljä minuuttia! Merenmies Wakasa on jotenkin suloisen naiivi ja lapsellinen ja hänen merelliset ystävänsä (kuten mustekala ja meduusa) ovat myös hauskoja. Mukana ovat myös täysin odotettavissa olleet yaoi-vibat. Tatsumi, jonka kylpyammeen Wakasa on vallannut, on ehkä hieman uimapoikien eli Free!:n Harukaa muistuttava nuori mies, jota ei näytä juuri hetkauttavan se, että hänen kylpyammeessaan asuu jonkinlainen kalahybridi, vaan lähinnä se, miten kalliiksi tämän elättäminen tulee.

orefuro_001

Voiko olla mitään täydellisempää kuin halloween kylpyammeessa?

Ja sitten on tietysti vielä se tällä kaudella vähän enemmän puhuttanut shoujo eli Ookami Shoujo to Kuro Ouji. Se tulee kauden shoujorankingissani ehdottoamasti viimeisenä, mutta en kuitenkaan ole mikään vannoutunut vihaajakaan, kuten ilmeisen monet muut (minkä takia jouduin kirjoittamaan sarjasta jo Kazokun foorumillekin). Sarjaa on haukuttu muun maussa koulukiusaamisella vitsailemisesta, kamalista hahmoista ja kaikesta muusta ikävästä enkä ole mistään täysin eri mieltä, mutta toisaalta Ookami Shoujo ei kuitenkaan omassa lajityypissään ole mitenkään ihan harvinaisuus. Pääpojan sadistisuus ja ilkeys on kyllä viety harvinaisen pitkälle, mutta uskoisin pahempiakin tapauksia löytyvän. Tietämättömille siis tiedoksi, että sarja on romanttinen komedia tytöstä, joka joutuu pyytämään rinnakkaisluokkalaisen pojan esittämään poikaystäväänsä, koska valehteli uusille ystävilleen seurustelevansa. Pian käy kuitenkin ilmi, että rinnakkaisluokan söpö blondi onkin suuremman luokan sadisti ja tyttöparka joutuu feikkipoikaystävänsä säilyttämisen eteen leikkimään tämän koiraa.

ookamishoujo_002

Jo OP tarjoaa heti alussa varoituksen, joten jos tämä ei ole sinun juttusi… juokse!

Romanssishoujossahan on melko tyypillistä asetelma, jossa tyttö rakastuu ehkä vähän viileään ja ilkikuriseenkin poikaan, jolla kuitenkin on myös vähän kiltti puoli. Joskus useammin, joskus harvemin. Ookami Shoujo siis lähtee liikkeelle melko samasta asetelmasta kuin esimerkiksi vaikkapa Kaichou wa Maid-Sama!. Sen kuitenkin minäkin myönnän, että Ookami Shoujon pääpoika Kyouya on kyllä harvinaisen ilkeä ja harvinaiset hyvätkin hetket päättyvät nopeaan. Ehkä tämä kuitenkin sitten joidenkin mielestä on tosi dokidokia, vaikka itseeni ei ihan näin suuri ilkeys oikein enää pure. Kyouyalta kuitenkin paljastunee jokin oikein synkkä menneisyys, jonka pitäisi selittää kaikki hänen typerä käytöksensä ja sitten kaikki päättyy hyvin. En tiedä löytyykö sarjasta hirveästi varsinaista komediaa, sillä en ainakaan itse muista sille kauheasti nauraneeni ja kuten sanottua, myös dokidokit ovat kohtalaisen vähissä. Mitä tämä sarja sen sijaan tarjoaa, on ehtymätön ärsyyntymisen lähde ja tunteiden vuoristorata. Ookami Shoujoa katsoessa voit minuutin sisällä ajatella ensin ”okei, ihan söpöä” ja sitten kuristaa ilmaa toivoen sen olevan Kyouyan kaula. Mutta lyhyesti sanottuna: katson, koska olen utelias loppuratkaisusta ja tykkään tunteitä herättävistä sarjoista, mutta en kyllä suosittelisi sarjaa kovin monelle… juuri kenellekään.

Ja siinä olivat tämän kauden shoujo-sarjat! Katsokaan kaikkea paitsi Ookami Shoujoa!

dontenniwarau_002

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: