Kesäkauden mietteitä: Majimoji Rurumo, Tokyo ESP & Tokyo Ghoul

Majimoji Rurumo (2/?) – Pudotettu

Normikohtaaminen kadulla.

Normikohtaaminen kadulla.

Shibaki Kouta löytää kirjan, joka opettaa, miten noitia voi kutsua. Hän yrittää sitä pilalla, mutta onnistuukin kutsumaan noidan, Maji Rurumon, luokseen. Maji aikoo viedä Shibakin sielun, mutta ei teekään tätä, kun Shibaki auttaa tätä. Tätä mielenmuutosta ei noitamaailmassa hyvällä katsota, vaan Maji alennetaan noita-aloittelijaksi. Hän saa noita-asemansa takaisin, jos Shibaki käyttää 666 taikatikettiä – eli toisin sanoen Maji täyttää tämän toiveita. Shibaki tosin kuolee jos hän käyttää kaikki taikalippunsa.

Majimorji Rurumo ei loista niin missään. Se on todella tylsän näköinen, ja hahmoissakaan ei ole mitään ihmeellistä. Heistä ei pidä, mutta ei heitä silti vihaakaan. Tarinakin on todella perus. Oli kyllä kaikin puolin niin keskinkertainen sarja, että päätin kahden jakson jälkeen lopettaa seuraamisen kokonaan. Vaikka katsonkin varmaan huonompia sarjoja kuin Majimoji Rurumo tälläkin hetkellä, on niissä sentään jotain naurettavaa tai muuten vain opin, miten sarjoja ei kuulu tehdä. Tämän katsomisesta en saavuta mitään.

Tokyo ESP (2/12) – Katson

Säätiedote ei tainnut luvata lentäviä kultakaloja.

Säätiedote ei tainnut luvata lentäviä kultakaloja.

Rinka Urushiba on matkalla kotiin koulusta, mutta huomaa taivaalla lentävän pingviinin. Outoudet kuitenkin jatkuvat, kun taivaalla ui valtava määrä kultakalojakin. Yksi näistä ui Rinkan läpi, ja kotona Rinka huomaa valuvansa lattian läpi. Hänestä on tullut esper – hän on saanut oudon voiman kulkea asioiden läpi. Eikä hän ole ainut outoja voimia saanut ihminen.

Meinasin lopettaa Tokyo ESPin katsomisen ensimmäisen jakson jälkeen, sillä se alkaa aivan eri kohdasta kuin juuri kertomani kuvaus sarjasta. Se alkaa tulevaisuudesta, kun jotkut espereistä kapinoivat ihmiskuntaa vastaan, mutta toiset taas ovat ihmisten puolella. Asetelma oli sekava. Onneksi toisessa jaksossa aloitettiin ihan alusta, eli miten päähenkilö Rinka saikaan esper-voimansa. Sarja olikin täysi yllättäjä ainakin minulle, se on todella mielenkiintoinen ja hyvin tehty sarja. Aion varmasti jatkaa seuraamista, ellei sarja nyt tyri kaikkea – olenhan vasta kakkosjaksossa.

Tokyo Ghoul (3/13) – Katson

Kyllä tällaista säikähtäisi lähes kuka tahansa.

Kyllä tällaista säikähtäisi lähes kuka tahansa.

Ken Kaneki menee treffeille tytön kanssa, ja ilta päättyykin varsin eri tavalla kuin hän aavisteli. Tyttö osoittautuu ghouliksi, hirviöksi, joita on ihmisten seassa. Ghoulien ainut ravinnonlähde on ihmisliha, ja Kenille onkin käymässä hassusti. Tytön niskaan kuitenkin putoaa rakennuspaali, ja Ken selviää – muttei naarmutta. Hänet viedään sairaalaan, jossa hän saa elinsiirron. Ja arvatkaapa keneltä? Olisikohan eräältä neidolta, jonka ruumis löydettiin juuri. Tämän myötä Kenista tulee puoliksi ghoul.

Kesäkauden kauhusarjana odotin jo Tokyo Ghoulia etukäteen, mutta varauksella, sillä kauhu ja anime eivät vain toimi yhdessä usein. Se osoittautui kuitenkin todella hienoksi teokseksi, ja olen aivan koukussa siihen. Se on laadukas, mielenkiintoinen ja kaikin puolin mukaansa vetävä teos. Kenin tuskailu ghouliksi muuttumisesta on todella traagista seurattavaa, sillä hän tajuaa olevansa jotain ihmisen ja hirviön välistä, ja kuka tahansa olisi järkyttynyt, jos joutuisi jokapäiväiseksi ravinnokseen alkaa syödä ihmislihaa. Aion satavarmasti katsoa sarjan loppuun.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: