Akuma no Riddle: Tytöt ne tappaapi toisiaan

Yksi harvoista kevätkauden sarjoista, joita katsoin, oli Akuma no Riddle. Miksi? Ystäväni sanoi, että saattaisin pitää sarjasta, sillä siinä oli asioita, joista pidän. No, survival game –jutut ovat kyllä jänniä mielestäni, mutta ne voidaan tehdä kyllä hyvin pahasti pieleen. Näin tekee muun muassa Akuma no Riddle.

Azuma Tokaku on kylmä ja tunteeton palkkamurhaaja, joka saa tehtävän mennä opiskelemaan ”mustalle luokalle” tehtävänään salamurhata luokalta yksi normaali koulutyttö, Haru Ichinose. Tehtävä ei ole helppo, sillä kaikki luokkalaiset Harua lukuun ottamatta ovat myös palkkamurhaajia, joilla on sama määränpää kuin Azumalla. Azuma kuitenkin päättää hetken mielijohteesta suojella Harua murhanhimoisilta tappajilta, ja alkaa kaksikon epätoivoinen selviytymiskamppailu.

Azuman ja Harun kouluvuosi voisi olla helpompikin.

Azuman ja Harun kouluvuosi voisi olla helpompikin.

Sarja kaatuu tyhmyyteensä todella nopeasti. Sarjan aihe on jo itsessään aika absurdi eikä sitä käsitellä hyvin. Haru tietää, että hänet aiotaan tappaa, ja että kaikki hänen luokkatoverinsa ovat palkkamurhaajia. Silti hän haluaa syystä tai toisesta kaveerata heidän kanssaan, vaikka Azuma muistuttaa häntä koko ajan, että muut aikovat tappaa hänet. Lisäksi jotkut murhayritykset ja hahmot ovat typeriä. Sarja yrittää keksiä omaperäisiä asioita, mutta tämän seurauksena sarja on aikamoinen sillisalaatti.

Salamurhaajia on yksitoista ja sarjassa kaksitoista jaksoa. Tästä voi jo päätellä, että about yksi salamurhayritys per jakso. Pidin siitä, että jokaiselle palkkamurhaajalle annettiin oma jakso, ja jokaisesta oppi riittävästi asioita. Lisäksi jokaisen jakson loppuanimaatio oli erilainen, ja se oli jotenkin omistettu jakson murhaajalle tai se muuten vain viittasi jaksoon.

Vino liuta tapettav... Tappajia.

Vino liuta tappajia, vaikkei ulkonäöiltä uskoisi.

Sarjan ääniraidasta ei ole muuta kommentoitavaa kuin se, että se oli unohdettava. Taisteluissa oli kiva kipale soimassa taustalla, sen muistan. Piirtojäljessäkään nyt ei sinänsä ole mitään ihmeempää kommentoitavaa. Akuma no Riddle oli keskinkertaisesti piirretty ja animoitu, mutta tappelut keskinkertaista paremmin. Pääosin sarja näytti kyllä hiukan kömpelöltä, mutta värimaailma ja väritys olivat silmiä miellyttäviä.

Jokaisella murhaajalla on erilainen murha-ase - osa hiukan övereitä.

Jokaisella murhaajalla on erilainen murha-ase – osa hiukan övereitä.

Akuma no Riddle oli kyllä kokemuksena turhauttavaa katseltavaa. Silti jaksoin katsoa sen loppuun jostain syystä. Alkuasetelma sarjalla oli hämmentävä, ja lopetus sata kertaa hämmentävämpi Sarja oli kuitenkin viihdyttävää seurattavaa, joten ehkä siksi sen jaksoin katsoa. En kuitenkaan kovin lämmöllä sitä voisi suositella, mutta jos tykkää toiminta- tai selviytymispelisarjoista, voi sarjan katsastaa.

Arvosana: 2,5 / 5

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: