Kuinka susi kesytetään?: Mitäänsanomaton rakkaustarina

Ivrean uusimpien julkaisujen joukossa on Nana Shiiban yksiosainen teos Kuinka susi kesytetään (Ookami-tachi no shiikuho). En alun perin ajatellut kyseistä teosta hankkia, sillä en ole kyseisen genren suurin ystävä, mutta vanhempien kanssa kauppareissulla tapahtuu heräteostoksia, kun ei itse tarvitse maksaa. No, tässä nyt mietteitäni tästä shoujo-tapauksesta.

Meguri Fukazawan vanhemmat muuttavat ulkomaille töiden perässä, ja nuori tyttö menee vanhempien tuttavaperheen luo asumaan. Tämä näyttää aluksi todella kivalta paikalta asua: uudet ”vanhemmat” ovat mukavia ja talo on hieno. On kuitenkin jotain, mikä menee tietenkin mönkään. Perheen lapset – kaksi nuorta poikaa, Hakuto ja Hiyuu Kamijou – ovat aikamoisia tapauksia. Ensitervehdinnätkin ovat: ”Pää kiinni” ja ”Pidämme huolen, että häivyt täältä”. Ei taida asumisesta tullakaan niin mukavaa kuin aluksi vaikutti.

Kyllä sitä ollaan nyt niin ilkeitä.

Kyllä sitä ollaan nyt niin ilkeitä.

Meguri ei kuitenkaan luovuta hevillä. Hän ei alistu poikien härnäämisille, vaan väittää vastaan ja kärttyilee muutenkin pojille. Tämä oli itselleni yllätys, sillä tällaisessa tilanteessa shoujo-mangojen tytöt helposti vain alistuvat olemaan uhreja. Eli Megurista pidin hahmona, mutta muuten en oikein lämmennyt näille kesytettäville susipojille ja muillekaan hahmoille. Pojissakaan ei persoonallisuutta paljon näkynyt, mutta koska kyseessä on shoujo-manga, niin ulkonäkö on selvästi persoonallisuutta tärkeämpi.

Pojilla on joku syy vihata Meguria, mutta se ei täysin selity mangan myötä. Tai no, jos ne syyt, mitkä manga vihjaili olevan poikien vihan alkuperä, ovat todellakin oikeat syyt, ovat ne mielestäni todella tyhmät. Tällöin koko teoksen idea lopahtaa aivan totaalisesti, kun ei ole vain kamalia veljeksiä kiusaamassa tyttöä, millaiseksi juonen oletin. Silloin mangassa olisi vain wannabe-traagisten taustojen omaavat veljekset härnäämässä tyttöä negatiivisten kokemustensa vuoksi. Lisäksi vielä kehkeytyvä rakkaustarina-aspekti ei ollut kovin onnistunut epäloogisuutensa vuoksi – alkaako joku oikeasti pitämään tyypistä, joka koko ajan haukkuu ja kärttyilee sinulle?

Pojat ovatkin turreja!

Pojat ovatkin turreja!

Kuinka susi kesytetään oli kyllä aika tylsää luettavaa. Piirtojälki ei silmiä hivellyt, hahmot olivat mitäänsanomattomia Meguria lukuun ottamatta sekä juoni oli ennalta-arvattava. Plussaa annan kuitenkin taas Ivrean hyvälle suomijulkaisulle. Irtokannet ovat kivat ja manga on laadukkaalle paperille painettu. Näin tosin tuntuu olevan kaikissa Ivrean julkaisemissa mangoissa, niin en varmaan jatkossa sitä toitota enää, vaikka asia ansaitseekin mielestäni paljon kehuja.

Arvosana: 2/5

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: