Desucon Frostbite 2014: Schaduw-hen

Desu tuli, desu meni. Desucon Frostbite vuosimallia 2014 oli ensimmäinen ikärajallinen animetapahtuma, jossa olen itse ollut ja ilmeisesesti myös ensimmäinen laatuaan Suomessa, ainakin tämän kokoluokan tapahtumana. Muutos alunperin aloittelevien harrastajien entry-level-tapahtumasta K18-coniksi oli aikamoinen täyskäännös, mikä herätti paljon keskustelua ja poiki mielipiteitä suuntaan ja toiseen. En aio nyt kuitenkaan kirjoittaa tästä kohusta vaan siitä, että mitä tuolla Frostbitessa nyt (täysi-ikäisten lisäksi) sitten oli.

Perjantai

Perjantaina saavuin Lahteen vasta yhdeksän aikaan illalla, jolloin jo melko nälkäiset kaverini raahasivat minut käsivarsista kiinni pitäen ulos Sibeliustalolta heti, kun olin saanut rannekkeen käteeni. Ystävänpäivä animessa -luennon olisin halunnut nähdä, ja Digianimaation mahdollisuuksistakin olisi voinut mennä kuulemaan, mutta yllämainituista syistä johtuen ne sitten jäivät. ;__;

Lauantai

Itselleni Frostbiten ensimmäinen luento oli Hahmokemiat – miksi aina romanssia? -luento, jota olin odottanut mielenkiinnolla, mutta jouduin hiukan pettymään. Otsikon perusteella olisin odottanut jonkinlaista analyysiä siitä, että no miksi nyt aina sitä romanssia, mutta luento sivuutti romanssit aika nopeasti ja keskittyi enemmän muunlaisiin hahmojen välisiin suhteisiin. Tämän olisin toki voinut ennustaa lukemalla itse ohjelmakuvauksen vielä hieman huolellisemmin, mutta jotenkin se ystävyyssuhteiden käsittelykin tuntui kuitenkin jäävän kovin pintapuoliseksi. Analyysia enemmän luento tuntui keskittyvän esittelemään nopeasti jonkin ”suhdetyypin” ja tämän jälkeen luettelemaan sarjoja, joista sellaista löytyy. Luento esitteli kyllä ihan mielenkiintoisesti, miten ystävyyssuhteiden kuvaus esimerkiksi poikien ja tyttöjen sarjojen välillä eroaa, mutta olisin itse ehkä mielelläni kuullut enemmän pohdintaa myös siitä, että miksi näin on. Slaidit olivat kuitenkin hyvät. Tarpeeksi kuvia ja tarpeeksi vähän tekstiä, jotta huomio keskittyi sopivasti puhujiin eikä slaideihin. Vaikka tällä kertaa eivät odotukseni ja luennon sisältö täysin kohdanneetkaan, menisin kyllä uudestaankin kuuntelemaan samojen luennoitsijoiden ohjelmanumeroita, jos aihe vain kiinnostaa.

Viikonlopun parasta antia oli omasta (ehkä hieman uimapoikien korruptoimasta) mielestäni Kirsikankukkia uima-altaassa: kriittisen rakastava sukellus Free!:n syövereihin. Luento oli yhtä aikaa sekä viihdyttävä että informatiivinen. Erityistä plussaa annan hienoista mielialakaavioista, koska kyllä kaaviot ovat sentään aina kaaviota. Analyysit sarjan eri hahmoista olivat varsin osuvia ja mieltä avartavia. En itse tule sellaisia asioita niin paljoa ajatelleeksi animea katsoessani, joten oli loistavaa saada taas muistutus siitä, että hei, onhan tää muutakin kuin vaan fanserviceä. Into itse sarjaa ja koko animeharrastusta kohtaan taas kasvoi vähän. (Ja joku voisi nyt tähän väliin kertoa, että mistä saisin hankittua sen High Speed -ranoben!) Myös luennon slaidit täydensivät sopivasti esitystä.

Uimapoikia

Ei se Free sitten ollutkaan pelkästään tätä :(

Anime elämäntapana ja Anime wreck’d – tuhoontuomitut adaptaatiot olisivat myös kiinnostaneet lauantaina, mutta silloin taas kaverini poistivat minut Sibeliustalolta ruokailua varten. Pancho Villa on ihan kiva, mutta ei enää pitkään aikaan, pliis. Liian tulista. Saan painajaisia.

Syömisen jälkeen suuntasin EKAA KERTAA ALAIKÄISENÄ – PARASTA IKINÄ? -paneeliin sulattelemaan ruokaani. Puhujat oli valittu ihan hyvin ja jokaisella riitti vähän erilaista sanottavaa. Kaikki olivat myös hyviä puhumaan, mikä helpotti kuuntelemista. Joudun kuitenkin vähän yhtymään myös 6reenroom:in hyvään huomautukseen siitä, että välillä paneeli tuntui vähän liikaa joltain kaveriporukan keskustelulta ja Aranan monet loistavat puheenvuorot ohitettiin liian nopeasti. ;__; Kokonaisuudessaan paketti oli kyllä ihan viihdyttävä, mutta monet jutut lyötiin ehkä vähän liikaa vitsiksi ja aiheesta olisi voinut keskustella hiukan vakavamminkin. Mutta oppihan siellä toki myös jotakin. Esimerkiksi, että animekuoppaan ei kannata vajota liian syvälle ja ihan kaikkea yaoita ei kannata lukea tai tulee yaoiähky. Pistetään muistiin! Itsehän en edes ole sitä ensimmäistä  ihan aikuisten oikeaa animeteostani eli Full Moon wo Sagashitea katsonut vieläkään loppuun, hups. Ehkä vielä joskus.

Animekuoppa Soul Eaterin tapaan

Tämä varmaan on se paljonpuhuttu animekuoppa. (Soul Eater)

AKB0048 Guerilla Livea mentiin katselemaan Susilavalle, koska esiintyjissä oli mukana yksi kaverikin. Esitys oli oikein hieno. Isompien ryhmän tanssiesitykset yleensä ovat. Guerilla live -teemakin oli ihan hauska ja näkyi sekä ohjelmakuvauksessa että ohjelman jälkeen, kun aidorut joutuivat pakenemaan paikalta ja yleisöä käskettiin hajaantumaan.

Miten animea tehdään? -luennolle päädyin Megumi Ogatan hienon iltabilekeikan jälkeen. Edellisen yön unettomuus alkoi siinä vaiheessa painaa jo aika paljon ja saavuin luennolle tosiaan kesken kaiken. Se osa, jonka kuitenkin näin ja tiedostin, oli ihan mielenkiintoista kuunneltavaa. Itselläni ei ollut ennen juurikaan tietoa siitä, miten anime oikein syntyy ja koko luento todella avasi silmäni sille, miten paljon jokaisen animejakson eteen täytyy töitä tehdä. (Minkä vuoksi Diabolik Loversin ja Oneechan no Koto Nanka Zenzen Suki Janain Dakara Ne!!:n kaltaiset ”mestariteokset” hämmästyttävätkin vielä entistä enemmän.)

Animentekoluennon jälkeen samassa tilassa alkoi Lauantai-illan hahmontunnistusvisa: Megami-Hen, jossa minä ja Fainttos melkein kisasimme (ennen kuin meitä alkoi hävettää, että eihän meillä ole edes yhteensä 100 päivää MAL:issa) ja jäinkin sitä mielenkiinnosta katsomaan koska kännykästänikin loppui akku animentekoluennon aikana. Ikävä kyllä kisassa tuntui olevan ainakin alussa melko paljon teknisiä ongelmia ja säännötkin olivat varsin epäselvät. Epäselvyyden lisäksi ainakin omasta mielestäni säännöt olivat myös ehkä hieman epäreilut, koska jotkut saivat aina poimia helpoimmat päältä. Jos olisin itse osallistunut, niin minua ainakin olisi harmittanut, jos joku muu joukkue olisi sieltä ensin aina ehtinyt poimimaan ne kaikki, jotka itsekin olisin tiennyt. Ilmeisesti säännöt tosin muuttuivatkin jossain vaiheessa kilpailua, mutta itse valitettavasti poistuin jo parin ensimmäisen kierroksen jälkeen, koska kyytini majoitukseen lähti.

Kunniavierasohjelmia ei Megumi Ogatan iltabileiden pientä keikkaa lukuunottamatta tosiaan tullut seurattua, koska ääninäyttelijät eivät oikein kuulu omiin kiinnostuksenkohteisiini ja ohjelmat menivät vähän päällekkäin muiden, itseäni enemmän kiinnostaneiden luentojen päälle. Arvostan kuitenkin suuresti sitä, että japanilaisia kunniavieraita on aina Desuihin saatu ja toivon, että heidän ohjelmiaan oli seuraamassa paljon ääninäyttelijöistä enemmän kiinnostunutta porukkaa. :)

Sunnuntai

Sunnuntaina päättäjäisten lisäksi ainoaksi seuraamakseni ohjelmaksi jäi Kirakiraa ja kärsimystä – taikatyttöyden ytimessä. Taikatytöt eivät ole kovin lähellä sydäntäni (kuten esim. käänteiset haaremit), mutta eivät kuitenkaan ihan kauimpanakaan (kuten esim. mechat) ja tämä luento tarjosikin minulle ehkä juuri sopivasti analyyttisen katsauksen taikatyttösarjoihin. Jos olisin taikatyttöilyä paljon aktiivisemmin seurannut, olisivat monet asiat ehkä tuntuneet vähän liian itsestäänselvyyksiltä, mutta nyt kasvoin kuitenkin luennon aikana paljon taikatyttötietoisemmaksi ja on ihan kiva miettiä itsekin, mihin kolmesta kategoriasta (idolit, noidat ja soturit) minkäkin sarjan voisi lokeroida ja mikä oikeasti on taikatyttöä, mikä taas ei. Myös historiakatsaus taikatyttöihin oli mielenkiintoinen. Slaidit olivat ehkä koko conin hienoimmat (paitsi rikkinäinen fontti ;__;) ja myös esiintyminen oli asiallista (ainakin kunnes ”taika pursui kepin päästä”) eikä lainkaan hermostunutta tai jännittynyttä, kuten monilla muilla puhujilla.

Taikatyttökolmio

Kaikki taikatytöt ikinä (Yksi ToriSohvan taikatyttöluennon slaideista)

Päättäjäisiin asti harvoin coneissa olen, koska kotiin on yleensä kiva päästä joskus ihmisten aikoihin. Tällä kertaa kuitenkin maanantaikin oli vapaapäivä ja kaverini oli viime hetkeen asti ohjelmia kuuntelemassa eli kyytini ei ennen conin päättymistä lähtenyt. Näin päädyin katsomaan päättäjäisiä hyvin pitkästä aikaa. Ja jos kaikki päättäjäiset ovat sitä, mitä nämä päättäjäiset olivat, niin enpä ole paljoa missannut. Kaikenlaisia voittajia julistettiin ja olisin toivonut, että myös Desuconin oman ystävänpäiväaiheisen piirrustuskilpailun voittajatyöt olisi voitu näyttää koko yleisölle, mutta niitä ei jostain syystä tullut. :( Kaikkien muiden kilpailujen voittajateokset sentään esiteltiin, mikä oli selkeä parannus edellisistä päättäjäisistä, joissa olen ollut. Muutamat pohjoismaalaiset vieraat esittelivät myös lyhyesti Norjan ja Ruotsin conitapahtumia, mutta jotenkin monista niistä jäi mielikuva enemmän bileinä kuin desun tyylisinä tapahtumina. Tiedä sitten, onko oikeasti näin vai ei. Ruotsin Närconiin on kyllä ollut tarkoitus lähteä tutustumaan vielä jossain vaiheessa ja toivottavasti saamme sen suunnitelman oikeasti toteutettua.

Varsinainen pommi pudotettiin kuitenkin vasta päättäjäisten lopussa, kun ilmoitettiin paikalla olleiden mahdollisuudesta rekisteröidä itselleen conin päätteeksi vielä ennakko-osto-oikeus kesän Desuconin lippuihin. Conin päättäminen jonotuskaaokseen ja lippupaniikkiin ei ehkä ollut fiksuin veto vaan asian olisi voinut ehkäpä hoitaa vähän aikaisemmin.

Yhteenveto

Koska olin itse koko viime kesän jossakin ihme Japanissa, jäivät kaikki kesän conit, Desucon mukaanlukien väliin eli viimeisimmät desumuistoni liittyvät viime vuoden Frostbiteen. Josta minulla taas ei ole enää kovin selkeitä muistikuvia. Minusta kuitenkin tuntuu, että porukkaa oli vähemmän kuin yleensä (ja ilmeisesti lipunmyyntimäärät tukevat tätä havaintoani) ja luennot olivat ehkä hieman täydempia kuin tavallisesti. Mikä taas tarkoittaa, että Desu tällä kertaa saavutti ehkä kapeamman kohderyhmän ja paremmin kuin ennen.

Ikärajan takia olin vähän aavistellut, että cosplayn määrä conissa laskisi huimasti ja kyllähän se vähän ehkä laskikin, mutta paljon vähemmän kuin olin pelännyt. Cosplayn taso oli keskimäärin erittäin korkeaa. (Omaksi suosikikseni joukosta erottui etenkin W.I.T.C.H. -ryhmäcosplay. Kiitokset näille cossaajille! Jouduin ihan hieraisemaan silmiäni, kun näin Elyonin ja Phoboksen ensimmäisen kerran Sibeliustalon aulassa. Seurasin W.I.T.C.H.-sarjakuvaa joskus aikanaan erittäin tiiviisti ja joutuipa äitinikin ompelemaan minulle ja pikkusiskolleni W.I.T.C.H. -tyttöjen taikapuvut paljon ennen kuin olin cosplaysta ikinä kuullutkaan. :D)

Monet ovat hehkuttaneet tätä Frostbitea jopa parhaaksi coniksi ikinä ja haluaisin kovasti yhtyä tähän mielipiteeseen, mutta valitettavasti en kuitenkaan voi. ;__; Tällä tosin on ehkä itse Desua enemmän tekemistä muiden asioiden (esim. opiskelut ja kaikki muut tekemättömät hommat) kanssa, sillä mitään valitettavaa en juurikaan keksi. Järjestelyt yleensä pelasivat niin hyvin kuin voivat: e-lippusysteemi vaikutti toimivan ihan hyvin, vesipisteistä löytyi aina vettä (oikein jäiden kanssa!) ja oli jopa tilaa hengittää. Kiinnostavaa ohjelmaakin löytyi enemmän kuin ehti edes paikan päällä katsomaan. Yksinkertaisen väsyn sekä päällekkäisyyksien takiaa jäänkin odottelemaan monien ohjelmavideoiden ilmaantumista nettiin.

Mutta nyt, kun post-con-masennuksesta on vihdoin toivuttu, conraportti saatu kirjoitettua ja oma pääsyni seuraavaan kesän Desuconiin turvattu, niin Desuconia 2014 vain odottelemaan. Saisiko sinne peräti jonkin cosplaynkin pitkästä aikaa valmiiksi? (Tuskin.) Lähteekö sinne mukaani jo peräti kaksi alpakkaa? (Toivottavasti.) Onko siellä kiinnostavaa ohjelmaa? (Varmasti.) Mutta siihen asti pitänee kai vaan tyytyä katselemaan animea ja lukemaan mangaa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: